Ajankohtaista

31.10.2020

#järjestösuunnittelijajuoksee lokakuussa

Koska lokakuu on rintasyöpäkuu, järjestösuunnittelija etsi naapurista käsiinsä #järjestösuunnittelijajuoksee -kampanjassakin mukana olevan, Rintasyöpäyhdistyksen syöpäsairaanhoitaja Miia Merikallion juttukaverikseen. Juttua riitti yhdistyksen toiminnasta sekä Miian työstä, elämästä ja liikunnasta.


Rintasyöpäyhdistys tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa

Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland toimii valtakunnallisena potilasyhdistyksenä kaikille, joita rintasyöpä sairautena koskettaa; sairastuneille, läheisille ja aiheen parissa työskenteleville. Toiminnan ydin on vertaistuki, jonka lisäksi yhdistys tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa. Yhdistys kouluttaa vertaistukihenkilöiksi rintasyöpään sairastuneita vapaaehtoisia sekä sairastuneiden läheisiä.  

Rintasyöpäyhdistys tarjoaa fyysisiä vertaistukiryhmiä ympäri Suomea, vertaisiltoja verkossa ja puhelintukea vapaaehtoisten, koulutettujen vertaistukihenkilöiden toimesta. Lisäksi palveluina on syöpäsairaanhoitajan tarjoamaa neuvontaa, perheleirejä- ja viikonloppuja, virkistystoimintaa, asiantuntijaluentoja, kokemusasiantuntija-koulutusta terveysalan ammattilaisille, live-streamauksia eri aiheista ja Rinnakkain-chatin Tukinet.net alustalla. Yhdistyksellä on myös neljästi vuodessa ilmestyvä Rinnakkain-lehti. 


Ihmisyys, inhimillisyys ja tunteet – osa työtä ja elämää

Miia Merikallio on naimisissa, viiden aikuisen nuoren ja taivastyttären äiti, kolmen nuoren bonusvanhempi ja kahden pojan pojan Immu (mummi). Perheen kahdeksasta nuoresta pian vain yksi on alaikäinen eli Miia elää muutosten elämänvaihetta. Aika puolison ja perheen kanssa, mökkeily, liikunta eri muodoissaan, äänikirjat sekä uuden tiedon etsiminen, löytäminen ja opiskelu ovat Miialle tärkeitä asioita. Ihmisyys ja inhimillisyys koskettavat.

-Tänä erityisenä ja erilaisena vuonna olen opetellut tietoisesti pysähtymään. Pysähtymään itselle tärkeiden ihmisten ja asioiden äärelle, mutta myös omien tunteiden äärelle. Mistä tämä tunne minulle kertoo, mistä se tuli, mitä menneisyyden kaikuja se tuo mukanaan ja mitä se minussa herättää? Tunne saa tulla, olla ja mennä. Tunteisiin ei tarvitse jäädä kiinni. Armollista on myös tietoisuus siitä, että ei ole “oikeita” tai ”vääriä” tunteita, vaan tunteet meissä kertovat tarpeista niiden takana. Tunteilla on keskeinen rooli ihmisyydessä.

Miian ammatillinen historiikki on kulkenut yli 20 vuoden ajan syöpään sairastuneen ihmisen ja perheen rinnalla. Sairastuneita on ollut vauvasta vaariin ja potilaan polun eri vaiheista aina diagnoosiepäilystä sairauden hoitoihin ja toipumiseen tai saattohoitoon. Hoitosuhde perheiden kanssa on jatkunut sairastuneen ihmisen kuoleman jälkeenkin. Miia on tehnyt töitä julkisella puolella, tutkimustyössä, Syöpäjärjestöillä ja potilasyhdistyksissä. Se on auttanut hahmottamaan potilaan polun kokonaisuutta ja myös tukenut etsimään ja löytämään oman tavan toteuttaa syöpäsairaanhoitajan työtä. 


Kohtaamiset ja toivo kaiken keskiössä

Kohtaamiset ovat Miian työn keskiössä ja rikkautena elämäntarinat. Syöpään sairastuneen ihmisen ja perheen rinnalla kulkeminen on hänelle sydämen asia. Tapaan tehdä työtä vaikuttavat paljon hänen omat kokemuksensa potilaana ja läheisenä: -Olen saattohoitanut isäni nuorella iällä ja 2-vuotiaan tyttäreni samana vuonna. Nämä kokemukset ovat opettaneet kohtaamisen, läheisten ihmisten, ihmisyyden ja elämän arvosta paljon.

Vapaaehtoistoiminta on Miian omassa elämässä tärkeässä ja keskeisessä roolissa. Hän tekee itse sekä puolisonsa Timon kanssa vapaaehtoistyötä vertaistukihenkilöinä ja -parina uusperheiden, lapsikuolemaperheiden sekä syöpään sairastuneiden ihmisten ja perheiden parissa ohjaten parisuhdeviikonloppuja, perheleirejä ja virkistysviikonloppuja. Lisäksi hän kouluttaa uusia vapaaehtoisia, kehittää vapaaehtoistoimintaa sekä toimii luottamustehtävissä. Ensi vuonna Miia aloittaa Tunne rintasi ry:n hallituksen jäsenenä.

-Vapaaehtoistoiminta on rinnalla kulkemista ja lähimmäisen rakkautta. Ihmisen ydintarve on tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Saman kokeneen ihmisen tarjoamassa vertaistuessa on voimaa, mutta on siinä vähän taikaakin. Omanlaisina, ainutlaatuisina, yksilöllisistä lähtökohdistamme ja valmiuksistamme käsin puhumme kuitenkin “samaa kieltä”. Kohtaaminen ja pysähtyminen yhteisen asian äärelle on kaiken keskiössä. Kohtaamisissa keskeinen merkitys on toivolla. Toivoa on niin kauan, kun on elämää.


Ihminen ja perhe ansaitsevat kohtaamisen kokonaisuutena ja kokonaisvaltaisesti 

Miia kokee, että syöpä sairautena hoidetaan Suomessa ensiluokkaisesti, mutta ihminen kokonaisuutena ja kokonaisvaltaisesti kohdattuna unohtuu, kuten perhekin. Miia kokee tärkeäksi keskustelun ja tietoisuuden lisäämisen vakavan sairauden vaikutuksista perheeseen, parisuhteeseen ja läheisiin. Perheet olisi kohdattava mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Elämä muuttuu sairastumisen myötä väistämättä ja pysyvästi tuoden mukanaan kuitenkin myös myönteisiä muutoksia. 

Tietoisuuden lisääminen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon mahdollisuuksista on Miian mielestä hyvin tarpeellista ja hän kokee tämän itselleen läheiseksi asiaksi. Kun paranemiseen tähtäävä hoitolinja päättyy, hoito jatkuu. Usein sairauden etenemistä voidaan jarruttaa ja oireita hoidetaan aina. Keskeistä on mahdollisimman hyvän elämänlaadun vaaliminen ja inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Palliatiivinen hoito sisältää hoitolupauksen: tavoite on elää sairauden kanssa ja siitä huolimatta mahdollisimman hyvää ja syvää elämää ihmisen ja perheen henkiset, fyysiset, hengelliset ja eksistentiaaliset tarpeet huomioiden. -Ristiriita on siinä, että tietoisuus palliatiivisen hoidon mahdollisuuksista kasvaa ja samaan aikaan neljä saattohoitokotiamme, kuten Terhokoti tällä hetkellä, sinnittelevät olemassaolostaan. Se on surullista.


Elämän iloa ja onnistumisen kokemuksia liikunnasta

Miia harrastaa muun muassa Crosstrainingia, kuntonyrkkeilyä ja kahvakuulajumppia. Hän kuvaa liikunnan olevan arjen voimavara-akku; omaa aikaa ja yhteistä aikaa puolison sekä perheen kanssa. Liikkumasta tulee paremmalla mielellä pois, kuin mennessään oli. Ennen kaikkea liikunta on Miialle elämän iloa ja onnistumisen kokemuksia, toki myös terveysliikuntaa ja painonhallintaakin. 

-Olen löytänyt liikunnan ilon ja sen tuoman elämänvoiman vasta aikuisiällä. Olen jo sen ikäinen, että koululiikuntaa harrastettiin ala-asteella jumppapuvuissa ja -tossuissa auktoritäärisesti tamburiinin tahtiin. Huh…

Lapsena Miia koki olevansa kömpelö ja hidas juoksemaan. Hän tuli valituksi viimeisinä koulun liikuntatuntien pesäpallo- tai koripallojoukkueisiin. Liikunta ei tuolloin ollut Miian elämässä vahvistava tai voimaannuttava tekijä. Melkeinpä päinvastoin. Nuorena aikuisena mielenkiinto liikuntaa kohtaan heräsi ja Miia aloitti lenkkeilyn juoksemalla aluksi vain lyhtypylväältä toiselle ja pikkuhiljaa pidempiä matkoja. Mukana ei ollut pakkoa tai suorittamista. Liikunnan ilo löytyi onnistumisen kokemusten myötä. Sen jälkeen löytyi myös ryhmäliikunnan ja yhdessä tekemisen ilo. Oma tytär Anni (joka on muuten myös mukana #järjestösuunnittelijajuoksee -kampanjassa) on liikunta-alan ammattilainen ja Miia käy hänen ohjaamillaan ryhmäliikuntatunneilla. -Tuntuu hyvältä nähdä, että myös omat nuoreni ovat löytäneet liikunnan ilon ja omaksuneet liikunnallisen elämäntavan.

Citroen Naisten Kympin treenit ovat edenneet siten, että Miia on ylläpitänyt ja kasvattanut yleis- ja peruskuntoa harrastamiensa lajien avulla. Vuoden vaihteen jälkeen on tarkoitus lisätä lenkkeilyn määrää lyhyemmistä matkoista aloittaen. -En ole lenkkeillyt aikoihin eli tavoite on taas löytää juoksemisen ilo. Naisten Kymppiin osallistun tyttäreni Annin kanssa. Tämä on mukava yhteinen mahdollisuus. Äiti ei pysy tyttären vauhdissa, vaan tavoite on rennolla, mukavalla ja itselle sopivalla vauhdilla päästä maaliin. 

Miia, mitkä ovat sinun vinkkisi liikunnan harrastamiselle?

-Etsi ja löydä juuri sinulle sopivat liikkumisen muodot ja tavat, liikunnan ilo ja terveyshyödyt suorittamatta ja vertailematta toisiin. Liikkuminen on elinvoimaa ja elämän iloa, joka tarjoa kokonaisvaltaisesti vahvistavia ja voimaannuttavia kokemuksia, oppimisen ja onnistumisen iloa. Liikkuminen on mahdollisuus, jossa jokainen voi oppia ja kehittyä!

Hyvä Miia, let’s do it! 



Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, jota löytyy Suomessa noin 5000 uutta tapausta vuosittain. Ikä, hormonaaliset tekijät, perinnöllinen alttius ja elintavat vaikuttavat sen syntyyn. Koska rintasyövän varhainen toteaminen helpottaa sen hoitoa, on rintojen omatarkkailu hyvä ottaa kiinteäksi osaksi arkea muun itsestä huolehtimisen, kuten liikunnan, rinnalle. 

Lisää rintasyövästä sekä Miian ja Rintasyöpäyhdistyksen työstä saa lähitulevaisuudessa kuulla tekeillä olevasta TISSI-podcastista!! Omatarkkailusta ja rintasyövän oireista löydät kattavasti tietoa osoitteesta tunnerintasi.fi.



 

Tutkitko rintasi?