Ajankohtaista

16.11.2020

Lähes kaikki opinnäytetyön kyselyyn vastanneista 18–35 vuotiaista tarkkailevat rintojaan.

Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat Emmi Karjalainen & Salla Tornio tutkivat opinnäytetyössään Hormonaalista ehkäisyä käyttävien 18–35- vuotiaiden naisten rintojen omatarkkailua. Tutkimuksen kysymyksinä olivat:

Miten 18–35-vuotiaat hormonaalista ehkäisyä käyttävät naiset toteuttavat rintojen omatarkkailua?  Mitkä taustatekijät ovat yhteydessä rintojen omatarkkailuun?

Rintojen omatarkkailu on merkittävä menetelmä rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Lisäksi hormonaalisen ehkäisyn yhtäjaksoisen ja pitkäaikaisen käytön on havaittu olevan rintasyövän riskitekijä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee rintojen omatarkkailua ja kokemuksia sen toteuttamisesta, nuorten naisten terveyttä, hormonaalista ehkäisyä ja rintasyöpää sekä niiden yhteyttä

Tutkimus suoritettiin kyselynä, johon tuli1520 vastausta. Lomakkeessa kartoitettiin taustatietojen lisäksi, rintojen omatarkkailun tottumuksia: säännöllisyyttä, ajankohtaa, vastaajien kokemusta osaamisestaan ja ohjauksen tarpeesta sekä motivaatiosta omatarkkailun toteuttamiseen. Sekä kysymys niille vastaajille, jotka eivät koskaan toteuta rintojen omatarkkailua. Kysymyksessä kartoitetaan tarkkailemattomuuden syytä. Lopuksi selvitetään rintojen omatarkkailun tiedonlähteitä ja saatavilla olevan tiedon riittävyyttä. Ehkäisyn osalta kartoitetaan rintojen omatarkkailun sekä hormonaalisen ehkäisyn käytön yhteyttä, hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamia mahdollisia muutoksia rintojen omatarkkailun tottumuksiin sekä rintasyöpään liittyvän huolen lisääntymistä. Tutkimusten mukaan  rintasyövän pelko on yleistynyt huolenaihe hormonaalista ehkäisyä käyttävien naisten keskuudessa.

Kyselyyn vastanneista naisista enemmistö oli 18–23-vuotiaita, yhteensä heitä oli 676 eli 44,5 % kaikista vastaajista. Lähes yhtä suuri osuus vastaajista oli 24–29-vuotiaita; 615 vastaajaa eli 40,5 %. Vähiten vastaajia oli korkeimmassa 30–35-vuotiaiden ikäluokassa, joiden osuus kaikista vastaajista oli vain 15,1 % eli 229 vastaajaa. Vastaajien joukossa oli edustajia jokaisesta Suomen maakunnasta. Suurin osa vastaajista oli korkeakoulutaustaisia; 1042 vastaajaa eli 68,6 %. Toisen asteen käyneitä oli 462 vastaajaa, eli 30,4 % kaikista vastaajista. Perusasteen käyneiden osuus vastaajista oli hyvin pieni, vain 16 vastaajaa eli 1,1 %.

Kyselyn tulokset olivat mielenkiintoisia ja ilahduttavia rintojen omatarkkailun osalta. Vastaajista 32,0 % tarkkailee rintojaan säännöllisesti kerran kuukaudessa. Lähes yhtä suuri osa vastaajista eli 31,8 % kertoo tarkkailevansa rintojaan muutaman kerran vuodessa, vain osa eli 8,2 % ei toteuta omatarkkailua koskaan. Tarkkailemattomuuteen on useita syitä, osaamattomuus, rutiinin puute, rintojen koko sekä tarpeellisuuden kyseenalaistaminen. Hormonaalisen ehkäisyn yhtäjaksoisella käytöllä ei juurikaan vaikuta olevan yhteyttä rintojen omatarkkailutottumuksiin.

Suurimpana motivoivana tekijänä omatarkkailuun nousi esiin halu löytää mahdolliset muutokset ajoissa. Toiseksi tärkeimpänä tekijänä vastaajat pitivät omasta terveydestä huolehtimista, lisäksi lähes kaksi kolmannesta vastaajasta pitää rintasyövän pelkoa yhtenä omatarkkailuun motivoivana tekijänä. Se että ohjeiden antajana on asiantuntija, esim. terveydenhuollon edustaja, nousi tärkeäksi seikaksi myös heillä, jotka eivät olleet ottaneet omatarkkailu säännölliseksi tavakseen.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineiston keruu suoritettiin heinäkuun 2020 aikana sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake julkaistiin erilaisilla sosiaalisen median kanavilla ja lähetettiin sähköpostitse 18–35-vuotiaille Laurea-ammattikorkeakoulun naisopiskelijoille.

Vastaajilla vaikuttaa olevan hyvät edellytykset omatarkkailun säännölliseen toteuttamiseen, mutta tietotaitojen, ohjauksen ja rutiinin puutteen vuoksi siitä saatavat hyödyt jäävät tällä hetkellä vähäisiksi. Omatarkkailun etuja sekä oikeaoppista toteutusta tulisikin tuoda näkyvämmin esille niin hoitotyön koulutuksessa kuin erilaisissa medioissa. Lisäksi kokonaisvaltaisempi ohjaus voisi tukea säännöllisempää rintojen omatarkkailua.

Löydät tutkimuksen Laurean Theseus – tietokannasta: https://1u.fi/kDyJP

Kiitos Emmi ja Salla! 

(tämän artikkelin teksti pohjautuu tutkimuksen tekstiin)


 

Tutkitko rintasi?