Ajankohtaista

07.05.2018

‘Syöpä on niin salakavala tauti, ettei sille pidä antaa liikaa etumatkaa’, sanoo HYKS Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson

Kävimme keväisenä torstaina tapaamassa HYKS Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattsonia ja tutustumassa keskuksen toimintaan. HYKS Syöpäkeskus sijaitsee Meilahden sairaala-alueella Helsingissä. Keskuksen ympäristö on mullistumassa seuraavan neljän vuoden aikana, kun uusi Siltasairaala rakennetaan ihan sen viereen. Remontti ei ole ainoa uudistus mitä keskuksessa ja sen ympäristössä on käynnissä. Syöpäkeskus uudistuu voimakkaasti muuttuvan maailman mukana. Työn sujuvuutta pyritään parantamaan esimerkiksi Lean-menetelmällä. Myös kansainvälisten laatustandardien täyttämiseksi toimintaa on pitänyt viime vuosina kehittää voimakkaasti. HYKS Syöpäkeskus sai ensimmäisenä pohjoismaisena syöpäkeskuksena OECI:n akkrereditoinnissa korkeimman CCC Comprehensive Cancer Center statuksen. Toiminta on myös muuttunut avoimemmaksi, esimerkiksi HYKS Syöpäkeskus käynnisti HUS:ssa ensimmäisenä yksikkönä hoitopolun potilasohjeiden julkaisemisen 2010-luvulla. Nykyisin keskuksen verkkosivuilta ja Terveyskylän Syöpätalosta löytyy paljon erilaista tietoa kuten keskimääräiset hoitoon pääsyn ajat.

HYKS Syöpäkeskus on Suomen suurin ja monipuolisin syövän hoidon keskus, jossa annetaan yksilöllistä syövän hoitoa. Keskuksessa tehdään myös erittäin korkeatasoista syöpätutkimusta. Johanna Mattson on toiminut keskuksen toimialajohtajana nyt vuoden. Aikaisemmin hän toimi kiinteiden kasvainten linjajohtajana. Hän on koulutukseltaan syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja syöpätautien dosentti. Rintasyöpä on hänen erityisosaamistaan. Mattsonin puheista huokuu ilahduttava ihmisläheisyys - hän sanoo, että on tärkeää tehdä hallinnon lisäksi myös asiakastyötä, koska senhän takia terveydenhuollon palvelukseen alunperin hakeudutaan. Keskuksessa potilas pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti ja seuraaminen koko hoitopolun läpi. Ihmisten ääni tuntuukin kuuluvan HYKS Syöpäkeskuksen kehittämisessä voimakkaasti. Keskus on esimerkiksi tehnyt avauksen potilasraadista, joka on toimielin, jossa potilaat saavat itse vaikuttaa keskuksen toimintaan. Konsepti on myös levinnyt HYKS Syöpäkeskuksesta muualle HUSiin ja Suomeen. Mattson kehuu johtamaansa työyhteisöä poikkeuksellisen hyväksi. Kaikki lähtee yhteistyöstä, ‘kukaan meistä ei ole yksin mitään’.

Mattsonia kuunnellessani huomaa nopeasti, että rintasyöpään liittyvän työn lisäksi, meillä on paljon muutakin yhteistä. Tärkeimpänä näistä tietenkin jaettu kiinnostuksemme rintojen omatarkkailuun. Mattson sanoo, että ‘omatarkkailu on seulonnan ohella tärkein asia’. Hän jopa muistuttaa meitä, rintojen omatarkkailun asiantuntijoita, tutkimaan rintamme säännöllisesti. Mattson on ollut aktiivinen rintojen omatarkkailun puolestapuhuja jo pidemmän aikaa ja siksi myönsimmekin ‘vuoden tissiteko’ -palkinnon hänelle vuonna 2017. Mattson jakaa myös kiinnostuksemme teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. HYKS Syöpäkeskuksessa on yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa luotu mobiilisovellusten perhe, joka sisältää erilaisia potilaita tukevia sovelluksia. Kerromme Mattsonille myös omasta OMAKUU sovelluksestamme, jonka avulla säännöllinen rintojen omatarkkailu on helpompaa, sillä sovellus muistuttaa siitä kerran kuukaudessa.

Puhe siirtyy rintasyövän riskitekijöihin. Matsson sanoo, että rintasyövän riskitekijöistä on tietoa, mutta paljosta emme myöskään vielä tiedä. Monella potilaalla ei ole yhtään tunnettua riskitekijää. Syöpien muodostumisessa ylipäänsä sattumalla on Mattsonin mukaan suurempi osuus, kuin mitä on tähän asti ajateltu. Osa riskitekijöistä on myös sellaisia, mille ihminen itse ei voi tehdä mitään, kuten perintötekijät. Tärkeintä olisikin Mattsonin mukaan, että jokainen tutkisi rintansa kerran kuukaudessa. Lääkärille hakeutumista ei myöskään kannata epäröidä, jos havaitsee huolta aiheuttavan muutoksen rinnassaan. Mattsonin mukaan lääkärin kuuluu ottaa potilaan huolenaiheet vakavasti ja neuvoa häntä.

Suurten ikäluokkien siirryttyä rintasyövän riski-ikään, rintasyöpätapausten määrä on noussut. Kuitenkaan esimerkiksi nuorten rintasyövät eivät ole yleistyneet, vaikka siitä puhutaankin paljon, Mattson huomauttaa. Koska tapauksista puhutaan nykyään enemmän, siitä saa vaikutelman yleistymisestä. Tämä ei toki tarkoita, ettei nuorten kannattaisi tehdä rintojen omatarkkailua. Mattsonin mukaan säännöllinen omatarkkailu kannattaisi aloittaa viimeistään täysi-ikäisyyden saavutettuaan ja jatkaa elämän loppuun asti. Monesti ajatellaan, että iän karttuessa rintojen omatarkkailun voisi jossain kohtaa lopettaa, mutta Mattson ei allekirjoita tällaista ajatusta. Hän sanoo, että syövän hoitoon ei ole ikärajaa. Vanhimmat henkilöt, joilta rintasyöpä on leikattu, ovat hänen uransa aikana olleet yli 100-vuotiaita.

Lämminhenkisen keskustelutilaisuuden päätteeksi puhumme vielä hetken lisää rintojen omatarkkailusta. Mattson sanoo osuvasti, että rintojen omatarkkailu on ollut selvästi aikaansa edellä. Kun yhdistyksemme aloitti 25-vuotta sitten omatarkkailun opastamisen, aika oli hyvin erilainen. Nykyään oman terveyden seuraamista suositaan muutenkin ihan eri tavalla kuin ennen. Lopuksi Mattson vielä katsoo omatarkkailun tulevaisuuteen. Vaikka syöpätutkimus kehittyy hurjaa vauhtia ja hoidot kehittyvät, varhaisen toteamisen ja omatarkkailun merkitys ei ole Mattsonin mukaan katoamassa mihinkään. Hän sanoo, että syöpä on niin salakavala tauti, ettei sille pidä antaa liikaa etumatkaa.

Lue lisää HYKS Syöpäkeskuksesta täältä.

Kuvassa oikealta Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja Anne Ylönen, HYKS Syöpäkeskuksen johtaja Johanna Mattson, Tunne rintasi ry:n vapaaehtoinen Mirja Laesvuori, hallituksen jäsen Iris Johansson, toiminnanjohtaja Sonja Raunio ja hallituksen jäsen ja Terveydenhoitajaliiton edustaja Aija Saarinen.



 

Tutkitko rintasi?