Ajankohtaista

09.08.2018

Jokaisen oikeus hyvinvointinsa edistämiseen ja terveeseen kehonkuvaan


Opastaminen rintojen omatarkkailuun on ratkaisukeskeistä ja voimauttavaa. Se sisältää aina vahvan viestin, että meistä jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä – ja, että meistä jokainen on sen arvoinen.


Suomalaisten terveys on kokonaisuutena viime vuosikymmeninä parantunut, mutta vähemmän ja enemmän tienaavien välillä terveyden ero on edelleen suuri. Erityisesti koetun terveyden erot ovat kasvaneet. (Karvonen ym. Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria. Suomen sosiaalinen tila. THL 3/2017)

Tutkimustuloksia löytynee myös sosioekonomisen tilanteen vaikutuksista aktiivisuuteen oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisessa. Oman elämänkokemuksen ja sosiaalityön näkemyksen perusteella uskallan väittää, että ihmiset joiden elämäntilanne ja tulotaso ovat vakaita, pystyvät seuraamaan omaa vointiaan paremmin ja hyödyntämään siihen tarkoitettuja terveyden edistämisen työkaluja tehokkaammin kuin ihmiset, jotka kärsivät rakenteellisista tai yksilöllisistä epävakaista olosuhteista.

Tunne rintasi ry:n tekemässä rintojen omatarkkailun ja terveen kehonkuvan edistämisessä on pitkän historian aikana ja nykyhetkessä otettu huomioon myös sosiaalinen näkökulma. Esimerkiksi tänä keväänä yhdistys piti tilaisuuden Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisyksikössä.

Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset muovaavat omakuvaamme ja itsetuntoamme. Tunne omasta arvokkuudesta tai arvottomuudesta rakentuu kasvuympäristön ihmissuhteissa.

Uusimpien lastensuojelutilastojen mukaan vuonna 2017 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli yli 55 000 lasta ja nuorta (Lastensuojelu 2017. Tilastoraportti 17/2018). Lastensuojeluasiakkuus alkaa, jos lapsen kasvuolosuhteissa tai hänen terveydessään tai kehityksessään on ongelmia. Oman kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuonna 2017 yhteensä noin 18 000 lasta. Heistä 47% oli tyttöjä ja nuoria naisia.

Lastensuojelun asiakasnuoret kertovat itse oman arvottomuuden ja epävarmuuden kokemuksista (esim. Yhdessä koettua. 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -kiertue 2017). THL:n valtakunnallisen Kouluterveys-kyselyn (2017) mukaan psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla vanhempansa kanssa asuvia ikätovereita yleisempiä. Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat koulukiusaamista ja väkivaltaa yleisemmin kuin vanhempansa luona asuvat. Kyse on selvästi väestöryhmästä, joka tarvitsee muita nuoria enemmän tukea myös terveen kehonkuvan rakentamiseen ja oman hyvinvoinnin vaalimiseen aikuisenakin.

Opastuksen saaminen rintojen omatarkkailuun on ratkaisukeskeistä ja voimauttavaa meille kaikille. Se sisältää myös vahvan viestin, että meistä jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä – ja, että meistä jokainen on sen arvoinen.

Kristiina Ruuskanen

Kirjoittaja on Tunne rintasi ry:n hallituksen jäsen ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Tunne rintasi ry:n uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sisältää ajankohtaista tietoa rintasyövän varhaistoteamisesta ja yhdistyksen toiminnasta. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä.


 

Tutkitko rintasi?